Kaakon aluemestaruussprintti, Ratamestarin jorinoita, osa 3

 Takaisin kisasivulle

Ratamestarin jorinoita – Osa 3: Virallinen lausunto

Tervetuloa Kotkaan nauttimaan haastavasta ja monipuolisesta sprinttisuunnistuksesta!

Kisapäivä lähestyy ja jorinat muuttuvat virallisemmaksi lausunnoksi.

Maasto ja kartta: Kuten jorinoissa on todettu, maasto on Suomen oloihin poikkeuksellisen monipuolinen. Radoilla vaihtelevat sokkeloiset rakennukset, kukkaistutusten rytmittämät puistot, Kotkansaaren kadut ja pienipiirteinen ja jyrkkärinteinen kallioalue. Näitä on hyödynnetty, mutta samalla yritetty säilyttää sprintille ominainen täysivauhtinen eteneminen.

Koska kartta on myös ratamestarin tuotos, puolueettoman lausunnon antaminen on haastavaa. Puoliavoin alue sprinttikarttojen tapaan kuvaa enemmän kulkukelpoisuutta kuin puiden määrää alueella. Valkoista ja vihreää kartalla ei juurikaan ole, ja vielä vähemmän radat kulkevat varsinaisella metsäalueella. Loppukesästä valkoisellakin alueella varsinkin näkyvyys on huonompi ja joku kartoittaja olisi saattanut käyttää enemmänkin vihreää väriä. Kivikuvauksessa puistoalueilla on pienemmät kivet merkitty helpommin yksittäisinä, kun kallioalueen rinteillä alueita on merkitty kivikkona erottelematta yksittäisiä kiviä.

Eteläkymenlaaksolaiseen tapaan kalliomäen alarinteet ovat osin kivikkoisia. Kivikot pystyy kiertämään, kun katsoo kulkureitin jo ylärinteestä. Pahin kivikkoalue on merkitty karttaan vaarallisena alueena. Nuorimpien sarjojen D/H11 ja D/H12 radat eivät kulje näiden kivikoiden läheisyydessä.

Mielestäni kaikki kielletyt alueet ovat suhteellisen selkeitä. Istutuksia alueella on runsaasti eikä niitä ole tarvinnut nauhoittaa juurikaan erikseen. Istutusten ylitse toki korkealla loikalla pääsee hyppäämään, mutta sitähän sprinttisuunnistajat eivät tee. Alueella ei ole yhtään pensasaitaa, josta saisi laillisesti mennä läpi. Muutenkin on pyritty välttämään hylkäyksen aiheuttavia ansoja. Tässäkin on kuitenkin pyritty säilyttämään sprinttisuunnistuksen luonnepiirteet. Kilpailuohjeissa on selvitetty tarkemmin kiellettyjä alueita. Kilpailualueella on runsaasti valvojia.

Sprinttisuunnistus on tuonut metsien miehet ja naiset takaisin ihmisten ilmoille. Toivon, että kunnioitatte myös muita alueella liikkuvia: kävelijöitä, pyöräilijöitä, autollakin liikkuvia. Tämä sprinttikilpailu liikkuu asutulla alueella, joten alueella on myös elementtejä, joita kaikkia ei ole karttaan piirretty. Tälläisiä ovat pihoilla olevat autot, roskalavat ja muu pienempi asumistarvike. Erikseen on ehkä syytä mainita, että alueella on myös betoniporsaita, puolikorkeita pylväitä ja matalahkoja betonisia kukkalaatikoita, jotka saatavat kilahtaa polven alapuolelle ikävästi, jos unohtaa kokonaan katsoa jalkoihin.

Radat: Radoilla korostuvat selkeästi rytminvaihdokset. Välillä mennään katuosuuksilla todella vauhdikkaasti ja välillä ollaan teknisemmällä alueella. Radat toivottavasti testaavat niin fyysisiä kuin suunnistusominaisuuksiakin. Niin kuin aina, vauhdin ja suunnistuksen on oltava tässäkin sprintissä tasapainossa. Useat sarjat käyttävät samoja ratoja, joten varmistakaa lähdössä, että otatte varmasti oman sarjanne kartan.

Halusimme tarjota myös nuorille mahdollisuuden kokeilla sprinttisuunnistusta. Nuorimmille kisailijoille voisin muistuttaa, että nyt liikutaan rakennusten keskellä ja suunnistus on hieman erilaista kuin metsässä, johon kesän aikana on enemmän totuttu. Tarkkuutta tarvitaan ja vauhtia kannattaa välillä vähän hidastaakin. Toivon myös, että varsinkin rastireitti-ikäisten vanhemmat käyvät etukäteen vähän läpi suoran suunnistuksen sääntöjä ja käytäntöjä.

Sprintissä suunnistus alkaa K-pisteeltä ja päättyy maaliviitoituksen alkuun, josta vielä kiritään maalileimaukseen. Jottei turhia hylkäyksiä tulisi, niin muistutettakoon, että kilpailukeskusalueella on sekä viimeinen rasti että maalileimaus. Rastimääritteissä on muutama hieman erikoisempi merkki, kun ollaan kaupungissa eikä metsän keskellä. Rastimääritteet kannata kerrata ja vaikkapa katsoa, millainen on patsaan merkki kuvallisissa määritteissä.

Kenkäsuosituksena on juoksukenkä tai maastojuoksukenkä. Rankalla sateella kallioalueella voi olla nastareista apua, jos niihin on tottunut. Toki on myös todettava, että sateella avokalliot ovat liukkaat kenkävalinnasta riippumatta ja että pääosa reitistä kulkee asfaltilla, hiekkateillä ja nurmikoilla.

Toivotan kaikille rehtiä kisahenkeä ja nautinnollisia sprinttihetkiä elokuisessa Kotkassa!

Miikka Kaira, ratamestari

Posted in Seuratoiminta.