Mikan viikonloppu 15.-16.11

[Mika Kilpinen]

"Lauenstein viikonlopun" ensimmäinen osa, rastien vientiä lentokentän maastoon. Mukavaa lisähaastetta toi kompassin unohtuminen kotiin, varsinkin ensimmäinen rasti ja siltä lähteminen muuttuivat haastaviksi. Rastipisteissä pyörimistä, yritin varmistaa että rastit tulevat edes suunnilleen oikeisiin paikkoihin. Rastit ja heijastimet muuten laitoin niin, että ovat tulosuuntaan näkyvissä, löytyvät sitten yölläkin. Lisämausteen antoi myös suunnistustossujen kotiin jääminen, lipsuttelin sitten lenkkareilla menemään. 40 min, n. 3 km, keskisyke 132. Huomenna Tonttuvuorelle ja ei muuta kuin muutkin ratoja kiertämään, lisätietoa keskustelupalstan "Valmennusryhmät" -osiossa.

[Mika Kilpinen]

Tonttuvuoren keikka, värit kertovat tällä kertaa sykkeet. Aika meni 1.45, rata 7,2 km + 250m "K-pisteeseen", keskisyke 141 max. 166. Matkaa kertyi mittarin mukaan kaiken kaikkiaan 8,4 km.
Ajatuksena oli tehdä sunnuntain pitkä lenkki maastossa, rastit kreppinauhalla merkiten, rauhallista vauhtia siis. Rastit tuli otettua myös tavallista rauhallisemmin ja niiden paikkoja joutui tarkistelemaan, jotta tulivat oikeisiin paikkoihin merkittyä. Ykkösrastin paikkaa varsinkin piti pähkäillä, toivottavasti meni edes suunnilleen oikein. Peukkukompassini näyttää hävinneen, joten käytössä oli levykompassi mallia "halvin mahdollinen" (Suunto A-10). Kyllä oli hankala sen kanssa suunnistaa, kun on tuohon peukkumalliin tottunut, eikä tuon kompassimallin neulakaan ihan kaikkein nopeinta mallia ole. No, kiirehän ei ollut ja kyse on tosiaan vain tottumiskysymyksestä. Rastien 12 ja 13 jälkeen piti keräillä merkkausnauhoja metsän puista, toinen mukana olleista nauhakeristä oli pudonnut jonnekin matkan varrelle, siitä johtuvat koukerot reitissä noiden rastien jälkeen. Varsinaista hakua ei tullut, kiitos rauhallisen vauhdin ja tarkan rastinoton.
Rata osoittautui mainioksi, ei turhaan sveitsin poika ihastellut. Yhden extra-rastin (18) kävin, kun näkyi mallikartassa olevan, Lauensteinhan "oikaisi" rastilta 17 suoraan viimeiselle. Näin syksyllä näkyvyys on maastossa hyvä ja avokalliomäkien päällä olevat isot männyt paljastivat mäet usein jo kaukaa, samoin vaalean jäkälän (vai mitälie sammalta) peittämät avokalliot erottuivat kirkasta kesäpäivää hämärämmässä ja lehdettömässä metsässä kauas. Tuommoisia kohteita minä tuolta havainnoin, käyrämuotoja tietysti myös, pään koitin pitää pystyssä ja katsella muutakin kuin kengänkärkiä. Esim. unelmavälilläni 9 - 10 hyväkulkuisia kalliomäkiä mäeltä toiselle vauhdikkaasti edeten, yhdelle kun pääsi, niin seuraava nyppylä häämöttikin jo edessä. Ja välin loppuun tarkka rastipiste, silkkaa nautintoa koko väli. Tuollaisella välillä voisi vauhti nousta kovaksikin, mutta kun ei jaksa. Radassa on myös hyviä välejä joissa pitää oivaltaa oleelliset ja johdattelevat kohteet. Tykkäsin kovasti, metsässä sai kulkea lähes koko matkan ja suunnistamista riitti, kiitokset ratamestarille kuka liekään...

[Mika Kilpinen]

Ja tähänkin vielä inspiraationi lähteet:

Lauensteinin radat, reitit ja kommentit, Lentokenttä: http://www.marclauenstein.ch/maps/081104Peippola.jpg "Training goal: Downhill intervals. ->green controls were run slowly, red ones full speed... if possible."
Tonttuvuori: http://www.marclauenstein.ch/maps/081106Tontuvuori.jpg "Maybe the toughest terrain I ran in this year. Really fun!"
Kommentit ja kartat M.L:n harjoituspäiväkirjasta: http://www.attackpoint.org/viewlog.jsp/user_874

[Mika Kilpinen]

Jatketaanpa hieman vielä "viikonoppua", Lauenstein osa 3: Peippolaa pimeässä, rata 6,3 km, aika 1.15, keskisyke 143. kokonaismatka 7,6 km. Hakua n. 7 min, pitäisi tätä yöhommaakin näköjään treenata jos haluaisi osata.

Selitys-osio:
L-1: luottokompassi löytyi ja nyt osuinkin jo suorempaan rastille. Olisi kyllä aika vaikea yöllä tuohon osua jos ei olisi heijastinta rastilla.
3-4: Suunnitelmana suoraan suunnalla vain, kunnes tulee mäki vastaan. Hyvin menikin soistuvan jälkeiselle pistekumpareelle saakka, sitten kompassi unohtui ja koukkasin väärälle mäelle. Samaistusvirhe ja aikani edestakaisin sahattuani maltoin pysähtyä, suunnata kartan ja lukea kaikki kivikot ja kivet mitä näkyi. Sitten vain katse rastin suuntaan ja heijastin vilkkuikin kutsuvana valokiilassa. Otteen herpaantumiseen vaikutti ehkä osaltaan metsässä kiiluvat heijastimelliset merkkausnauhat tuossa pistekumpareen jälkeen, vaistomaisesti tulee näköjään singahdettua siihen suuntaan missä heijastin välkkyy. Varsinkin alkumatkasta tuli myös vähän huolimattomasti karttaa luettua, kun oli tuttua olevinaan, tässäkin oli meininkinä puolihuolimaton "sinne mäelle vaan, siellä se rasti on". Noin 3 min. virhe.
4-5-M1: Nämä maltoinkin sitten mennä tarkasti, pummi nelosella vei sopivasti suurinta intoa kohkaamiseen.
7: Siirsin rastin kiven toiselle puolella, joissakin karttaversioissani rasti on piirretty kumpareelle. Nyt rasti on kiven ja kumpareen välissä, molemmat versiot toimivat. Anteeksipyyntö samalla rastia kumpareelta mahdollisesti etsineille.
8-M2: Etsin rastia jyrkänteen alta, johon tulin hitaasti suht suoraan. Rasti on kuitenkin kumpareella jyrkänteen vieressä, heijastintakaan en täällä huomannut, 1 min. virhe. Täysin oma vika tämä kun aloin noilla "välimaaleilla" kikkailemaan ja jäi rastimääritteet niiden osalta tekemättä.
9-10: Suunnalla eteenpäin, tarkoituksena korkeimpia kohtia bongata, rastinedustan aukeat yritin hyödyntää rastinotossa, kuviorajoja en pimeässä erottanut. Aloin etsiä rastia liian aikaisin, tämä vaivasi useammallakin rastilla, 1 min. pummi.
10-11: Alkoi jo vähän harmittaa pummailu. Satoi vähän räntääkin, onneksi vain vähän ja vähän aikaa, olisin ollut muuten pulassa silmälasieni kanssa. Nyt se vain piristi, oli oikeastaan aika hienoa painaa menemään sateessa, tuulessa ja tuiskussa. Rastista koilliseen olevan isomman kalliokumpareen olin havaitsevinani, mutta kun ei rastia alkanut näkymään, päätin jatkaa polulle asti ja sitä kautta rasti löytyikin helposti. Kompassin käyttö taas vähän unohtui ja pimeässä metsässä tuo suunta saattaa kääntyä hyvinkin nopeasti. 1 min.
12-13-14: 12. rasti varmasti polun kautta, mieli teki kyllä kovasti oikaista, mutta päätin ottaa välillä varman kautta. Polulta sainkin hyvän vauhdin päälle, joka kantoi melkein 14. rastille saakka. Tätä rastia lähestyin taas mäen päällystän kautta, mutta rastipisteen luin tapani mukaan huolimattomasti. Rastikivihän on tuolla käyrän "kainalossa", tätä olisi voinut ehkä käyttää hyväksi rastinotossa, nyt etsin taas rastia hieman liian aikaisin, 1 min. virhe.
14-M3: Suunnalla vain, polun jälkeen oli tarkoitus löytää rasti kumpareita seuraamalla. Huolimattomuutta kompassin kanssa ja löysin itseni pikkusuolta, rasti löytyi kuitenkin hyvin, ei varsinaista virhettä.
M3-15: Kaamea ryteikköä sähkölinjan jälkeen, kaaduin, housut repesi ja hyvä että irti pääsin.
Maalissa hyvä mieli, kyllä tämä tiellä juoksentelun voittaa, tätä pitää saada lisää!

Nyt on "Lauensteinit" raportoitu, teen tilaa muille kirjoittajille. Siis reilusti vaan tekstiä tänne jos on hyviä treenejä tullut vedettyä, tai jos vaikka näitä samoja ratoja olette kiertäneet.

[peke]

KIITOS ratamestarille,peippolan rastit tuli kierreltyä.Yhtä lippua ei löytynyt,,, HUPS (piirsin 50m vika paikkaan)lamppua olis tarvin. T;peke :

[Mika Kilpinen]

Epilogi:
25.4 hain sitten loputkin metsässä talvehtineet rastit pois. Ympyrä sulkeutui siinäkin mielessä, että samoin kuin rasteja viedessäkin, kompassi unohtui jälleen kotiin. Hyvin olivat rastit ja heijastimet metsässä säilyneet. Kyllä näytti maasto erilaiselta päivänvalossa, verrattuna syysmyräkässä rymyämiseen, yö ja päiväsuunnistuksella on eroa kuin... yöllä ja päivällä?
Ensi syksynä ja talvella, jos ei lunta tule, voisi jälleen tällaisia "kiintorasteja" toteuttaa, jossa kukin voi omaan tahtiinsa käydä rasteja koluamassa. Ehkä aivan näin pitkään ei tarvitsisi rasteja metsässä pitää, pari viikkoa voisi riittää?

-M-