Maanantai:
”Alkuverryttely” seuraavan päivän kisoja varten, ei sitten tarvi enää kisapäivänä itseään väsyttää. Pahalammen maastossa, polkuja ja hiekkatietä. Edellinen lenkki viime torstaina kuntorasteilla, lihakset (tai oikeammin olemattomien lihasten paikat) kipeät edellispäivän lapiointiurakan jäljiltä. Ajatuksena hakea hyvää mieltä ja muistuttaa kehoa juoksemisesta, spurttailuja, ”laskettelua”, hyppelehtimistä, kävelyä, kevyesti itseään liikoja rasittamatta. Lopuksi sauna, uinti + venyttely n. 1 min.
Sykemittarin kertomaa: 3,9 km, aika 24.10, keskisyke 133, max. syke 179, keskivauhti 6.05 min/km, ”huippunopeus” 3.13 min/km, polttoaineenkulutus 291 kcal.
Tavoite täyttyi, kivaa oli ja hyvä mieli saavutettiin.
Myöhemmin illalla vielä VeVen kisojen reittihärvelin (http://www.jdata.fi/gadget/cgi-bin/reitti.cgi) ihmettelyä, ilmiselvää taitoharjoittelua? Näytti huippuliigan prologissa olleeen tarjolla sama rastiväli, 3-4, H21E -sarjassa ja H40E sarjassa. Harmittavan vähän ihmiset tuonne piirtää reittejään, esim. em. välillä kiinnostaisi kuinka paljon hakkuuaukkoon tukeutuen tuo rastiväli olisi parasta mennä, taitavat tietysti painavat suoraan... Samoin askarruttamaan jäi H40 sarjan väli 13-14, suoraan suon yli vai kierto tien kautta vasemmalta, mitenkäs meni esim. hyvän rastiväliajan juossut Kotron Petri?
Tiistai:
Suunnistuskilpailu 5,9 km, aika 1.01.04, hakua n. 5 min. Tavoitteesta jäin eli alle 10 min/km, mutta ei vaan rastit löytyneet. Jotenkin en malttanut tai jaksanut keskittyä tuohon suunnistamiseen maaston ja radan vaatimalla tavalla, seiskarastilla en vain osannut. Juoksu alkumatkasta tosi tahmeaa. Seiskarastin seisoskelun jälkeen säntäsin seuraavan välin vähän kovempaa ja ohitin Matilaisen Jukan ja Metsolan Jyrkin toistamiseen (!), sen jälkeen juoksu alkoikin kulkea paremmin. Rastien pummaaminen ikävä kyllä jatkui.
Keskisyke 156, max.syke 175, 1140 kcal.
Rastiväliajat:
K-1: 7.24, ihmettelyä ennen rastia n. 15 sek.
1-2: 2.25
2-3: 4.52
3-4: 3.44
4-5: 2.36
5-6: 8.29, hakua 1 min. Juoksu raskaimmillaan, vitosrastilla heti sähläystä leimauksen kanssa, sitten huolimaton lähtö rastilta hiukan liikaa vasemmalle, ahdistus iski. Epätoivoista pyristelyä rastivälillä, rastiympyrässä sitten rupesin lukemaan vihreää aluetta vm. 97, mönkään meni. Olisi pitänyt vain käyriä katsella, kallio ja rinne rastin takana oli sitten kuitenkin varsin selvä, sieltä rastille.
6-7: 5.57, hakua 3 min. Huolimattomasti suon yli jyrkänteille ja kallion päälle, kompassiakaan en ehtinyt oikein vilkuilla. Siellä sitten seisoskelin ja yritin ymmärtää kartasta jotakin, kunnes Jyrki ja Jukka paahtoivat rastille ja minäkin älysin sinne mennä.
7-8: 2.21
8-9: 2.44
9-10: 3.34, hakua 1 min., enemmänkin olisi tullut ilman kanssakilpailijan apua, kiitos.
10-11: 4.46
11-12: 2.37
12-13: 5.42 hakua 1 min. Hakkuualueita ja rajapyykkejä tulee vastaan, mikä on se oikea. Uskonpuutetta, rasti oli siellä missä kompassi sen näyttikin olevan.
13-14: 2.01
14-M: 1.52
Pummit harmittavat, mutta maalissa jälleen hyvä mieli, kun tuo juoksukin lopussa kulki paremmin. Suunnistus nyt vaan on niin kivaa.
Lisäys: Oikeastaan pelkästään noita virheitä ei kannattaisi niin hirveästi muistella ja selitellä, hedelmällisempää voisi olla myös onnistuneiden rastivälien muistelu. Miksi onnistuin, mitä tein oikein, kannattaisiko toimia niin jatkossakin jne.
Keskiviikko:
Lepo (aamupäivällä maastossa kartanparannusta ja rastinpaikkojen katsastusta illan suunnistuskoulua varten, päivällä kartanpiirtoa ja ratojensuunnittelua tietokoneella, iltapäivällä karttojen ja ratojen tulostus, illansuussa rastit paikoilleen ja karttojen lajittelua, suunnistuskoulu ja rastien poishaku).
Torstai
Verrytellen latupohjaa pitkin Mustajärven suuntaan linjoille (vajaa 3 km) saakka, josta reippaammin loppua kohti kiristäen Hirvimajantien kautta kotiin (3,5 km).
Yht. n. 6,5 km, 37 min. Keskisyke verryttely 128, loppumatka 152, max.syke 167, keskivauhti alku 6.46 min/km, loppu 4.50 min/km, max. vauhti 3.51 min/km, 465 kcal.
Mukavaa juosta välillä vauhdikkaammin, lenkin tarkoituksenahan oli tietenkin valmistautuminen talven yhteislenkkeihin ja uimahallin rajuun loppunousuun
. Vinkki: kannattaa aloittaa tuo reippaampi osuus reitin korkeimmalta kohdalta ja pitkien loivien alamäkien alusta, siten saa nuo kilometriajat ym. näyttämään paremmilta!Perjantai
Matonpesu 54.02, keskisyke 89, max.syke 114, 259 kcal. Yht. 4 räsymattoa, 2 kpl 6m x 0,8m, 2 kpl 2,5m x 0,8m.
Lauantai
AM-mestaruussuuunnistus H40 8,1 km, aika 1.27.32 (voittaja 1.02.22, tulokset: http://www.karttaikkuna.fi/am2007/tulokset.htm) Juoksu raskasta, reidet betonia, torstain innostuminen lenkillä olisi saanut jäädä väliin? Hitaasta vauhdistako johtui, mutta rastit löytyivät hyvin, hakua tuli korkeintaan 15 sek. ja jotkut reitinvalinnat olisi voinut ehkä tehdä hieman toisinkin. Reitti löytyy reittihärvelistä, http://www.enu.fi/gadget/cgi-bin/reitti ... 3&kieli=fi.
Tässä selvitystä tavastani suunnistaa rastiväleittäin, jos nyt jotakuta sattuisi kiinnostamaan, saa kommentoida.
L-1: Suunnalla mäkeen - suo - toinen mäki, jossa piti jo pistää kävelyksi. Edelleen kompassia käyttäen mäkeä alas, kalliokumpareiden välistä, iso kivi ja jyrkänne oikealla eli oikeassa välissä ollaan, suunnalla suolle. Sitten rinnettä ylös kohti mäen korkeinta kohtaa, kompassilla varmistaen, ettei vaan tule kiivettyä väärälle kumpareelle, sitä ei kunto kestäisi. Mäen päältä kumpareiden väliin, rasti!
1-2: Kompassilla oikeaan suuntaan, mäen päällystä kohti mäkien väliä, matkalla kaksi isoa kiveä varmistaa olinpaikan. Mäen reunaa suolle, suon reunasta näkyykin jo suon takana jyrkänne ja mäennyppylä jonka takana kumpare ja rastijyrkänne. Laineen Miika rastilla, taisi mennä vähän pitkäksi ykkösväli?
2-3: Pitempi väli ja sen verran jo pistää puuskuttamaan, että pitää yrittää etsiä vähän helpotusta mäkien kiipeämiseen. Kompassisuunnalla mäkeä alas, soistuva ja ojanpää osuu reitille. Rinnettä ja soistuvan reunaa vasemmalle, mäkeä kiertäen, suunnalla aluksi rinnettä seuraten ja sitten jyrkemmin nousten tielle, jossa pyrin saamaan itseni tarkasti kartalle. Satuin lähelle tien loiva mutkaa, olinpaikka siis tiedossa, sitten vaan jälleen kompassia tuijottaen kohti rastia. Kumpareen päältä notkoon, hakkuaukea häämötää vasemmalla, kaksi kiveä ylempänä vasemmalla varmistavat että oikeassa notkossa ollaan. Rasti ja rastilla juomaa tarjoavat miehet näkyvätkin sitten jo kauas. Rastimiehiltä kyselin onko eri juomavaihtoehtoja tarjolla kun sarjaa kyselivät. Join 2 mukia vettä, tietysti samasta mukista täydennystä pyytäen, turhaa roskaamista pitää välttää! Hetki roskiksen etsimistä (en löytänyt) ja rastimiesten tiedusteluihin rastien löytymisestä vastaamista ja matkaan.
3-4: Jyrkänteiden välistä ylös, yhden käyrän nousun olisi säästänyt jos olisi noussut vasta toisen jyrkänteen jälkeen, mutta toisaalta rasti löytyy helposti kuviorajan ja kumpareen välistä.
4-5: Pitempi väli, jota en ollut kerennyt yhtään alkumatkasta suunnitella. Reitinvalinassa pääajatuksena jälleen päivän teema, nousujen välttäminen. Hakkuuaukean reunaa tielle, josta kompassisuunnalla kohti metsäkoneen uraa ja tien päätä. Tiellä juoksu hirvittävän raskasta, luin kuitenkin loppumatkan rastivälejä ja tein alustavat reitinvalinnat väleille 5-6, 6-7 ja 10-11. Lopun suppa- ja käyrähässäkkää yritin myös vilkuilla, en saanut selvää, lyhyitä välejä 7-10 vilkaisin sen verran että ei ihmeempiä reitinvalintoja tarjolla, suoraan vaan karttaa lukien. Sitten oltiinkin jo tien mutkassa josta taas kerran kompassisuunnalla kohti rastia. Kumpareita, suonpää, kumpare, suo ja oja, rastimäki ja jyrkänteet edessä. Jyrkänteiden oikealta puolelta notkelmaa ylös mäelle ja suoraan rastille.
5-6: Mäen korkeiman kohdan kautta alas, suunta kompassista, nenä vasemmalla, iso kivi oikealla, väliin ja rastille.
6-7: Suunnalla soistuvan yli, rinteen reunaa oikealle. Urat houkuttelevat jatkamaan eteenpäin, mutta ei, kiipemään on päästävä, joten ylös mäelle korkeinta kohtaa kiertäen. Mäen päällä metsäkoneen uria jotka vievät oikeaan suuntaan, niitä seuraillen kompassia käyttäen tielle. Suunnalla eteenpäin ylös loivaa rinnettä, vihreässä olevan soistuvan kohdalta näkyykin jo rastista koilliseen oleva kalliokumpare, rinne ylös ja rastineduskumparekin näkyy jo.
7-8: Ylös mäelle, josta suunnalla eteenpäin kumpareita lukien. Yritän ottaa rastin sen edessä olevaan pitkulaiseen kumpareeseen tukeutuen, mutta ajaudun rinteessä hieman liian alas, josta koukaten rastille, 10 - 15 sek. virhe.
8-9: Suunnalla rinnettä seuraillen kohti jyrkänteen päätä ja suota, sieltä notkelmaa ja siellä kulkevaa uraa seuraten suoraan rastille.
9-10: Takaisin "kanjoniin", kompassilla suunta tarkistaen oikeaan väliin, kanjonia seuraten, kumpareiden oikelta puolelta kompassin avulla oikeaan notkoon ja rastille.
10-11: Mäen yli suunnalla kohti tietä. Tässä vaiheessa alan olla jo niin puhki että tulee luettua kaikki kuopat ja kivet ja "paranneltua" karttaa, vaikka voisi vain painaa auringon suuntaan niin paljon kuin sielu sietää. Reitti linjaa pitkin oikealtaa näytti tasaisemmalta kuin polkukierto vasemmalta, lopujen lopuksi eroa ei hirveästi taida olla. Linja - tie - ura - rasti, kävellä piti pariin otteeseen.
11-12: Kompassisuunnalla kohti rastia, korkeimpia kohtia aluksi väistäen. Kaamea nousu tien jälkeen, jalat hapoilla kävellessäkin, pääsenköhän maaliin, rastille suunnalla suoraan, lammenpäänotko huomioiden.
12-13: Suunnalla harjanteen päälle, jota seuraten rastille. Maalissa vasta huomaan, ehkä hieman helpomman reitin oikealta kaartaen ja uraa seuraten rastille.
13-14: Uralle, jyrkkä rinne alas tielle jota pitkin loppukiriin jo keskittyen rastille.
14-M: Väsyneen miehen sählinkiä leimauksen kanssa, joka vie parhaan terän loppukiristä.
Enimmäkseen tuo suunnistukseni näyttäisi tuossa maastossa olevan kompassin tuijottelua ja käyrien lukua. Maalissa jälleen väsynyt, mutta onnellinen mies. Hieman kyllä masentaa vaatimaton vauhti, kyllä noin vähillä virheillä pitäisi se 10 min./km olla vähimmäistavoite, mutta ei. Kiva olisi mennä kovempaa.
Sykemittarin lukemia kakkosrastin tienoilta lähtien: keskisyke 155, max.syke 171, 1236 kcal.
Illalla yritin vähän venytelläkin (n. 5 min.) ja tutkin kisakarttaa viestiä silmälläpitäen, lähinnä tuosta kisakeskuksen lähialueesta yritin saada selvää. Havaitsin polkujen kulkevan pääsääntöisesti korkeimpia kohtia seuraten, niitä koetan sitten viestissä välttää mikäli mahdollista ja niiden avulla supat ja mäetkin ehkä helpommin erottuvat toisistaan.
Sunnuntai
AM-viestisuunnistus 5,2 km, aika 50.48, keskisyke 154, max.syke 177, 808 kcal.
Aamulla vähiin jääneiden yöunien jälkeen pelonsekaisin tuntein kohti kisapaikkaa, jalat teräsbetonia, eli ei vain raskaat vaan myös jäykät. Kisaa seuraillessa, omaa osuutta (3.) odotellessa, jalat alkoivat yllättäen tuntua paremmilta. Kotron Petri aloitti, tehden huiman juoksun ja tullen reilussa johdossa vaihtoon. Hyvin alkanut viesti nosti mukavasti kisafiilistä ja rentoutti oloa. Timon ollessa matkassa ja K-pisteen paikan selvittyä vilkaisin vielä edellispäivän kartasta mahdollisia lähtösuuntia. Eipä juuri muuta selvinnyt kuin että suoraan K-pisteen edessä oleva mäki kannattaa kiertää oikealta notkoa pitkin tai sitten vasemmalta ja mahdollisesti tielle, jälkimmäinen vaihtoehto toteutui. Hirveästi en tähän aikaa tuhlannut. Kevyt verryttely (liian kevyt) ja sieltähän se Timo jo tulikin, luotettavasti kuten aina, vain yhden sijan taipuneena. Matkaan, tavoitteena sijoituksen pitäminen ja loppukirissä Petrin edellispäivän ajan 21 sek. tavoittelu, lisäksi haaveena (ja pelkona) mies miestä vastaan taistelua ja viestin tunnelmaa maastossa. No yksin menin koko matkan pari n. minuutin pummia (rastit 5 ja 9) Juoksu oli yllättäen paremman tuntuista kuin edellispäivänä, maasto tosin oli helpompaa ja matka inhimillisempi. Eipä tuo vauhti nyt päätä huimannut vieläkään, mutta sijoitus pysyi ja hopeaa tuli! Loppukiri irtosi valtavassa kannustuksessa ja huutomyskyssä hyvin, maalileimauksesta tuli tosin hieman turhankin näyttävä, nilkka muljahti juuri leimaushetkellä ja sitten rytisi. Vaan olisikohan tuosta ajasta vielä sekunnin saanut ilman loppusyöksyä puristettua, leimaus tapahtui kuitenkin istualtaan...
Enpä muista koska viimeksi on palkintoa tarvinnut kisan jälkeen hakea, hyvältä tuntui, lehtikuvaajien ja haastattelijoiden puute vain vähän ihmetytti.
Yhteenveto
Juoksua 10,5 km, suunnistusta 19,2 km, 3h 20 min. Harjoitusajallisesti aika tyypillinen viikko, muuten aika epätavallinen, paljon kisoja. Pitkiä lenkkejä pitäisi ehtiä tekemään jossain välissä, samoin lihaskuntoharjoituksia.
Tuolla tekstissä vilisee noita sykelukemia jne., niitä ei kannata hirveästi tuijotella, ne ovat kuitenkin vain minun lukemiani. Maksimisykkeeni lienee jossakin 180 paikkeilla, siitä voi (voiko?) yrittää noita harjoituksieni tehoja laskeskella. Tapanani on pitää sykemittaria lähes joka lenkillä mukana, jää harjoitukset siten muistiin. Sykemittari sun muut lelut toimivat myös motivointikeinona, kun on hienot pelit ja vehkeet hankittu niin pitäähän niitä käyttää. Oikeasti riittäisi jos esim. kerran kuussa juoksisi sykemittarin kanssa ja tarkistelisi noita harjoitusvauhteja. Joissakin veto- tai intervalliharjoituksissa on hyödyllinen apuväline myös, vaan eipä juuri tule moisia harjoituksia tosin tehtyä.
Kiitoksia lukijoille, jos joku nämä jaaritukset nyt jaksoi lukea. Harjoituspäiväkirjan pidon näin julkisesti havaitsin hyväksi motivointikeinoksi, kannusti käymään lenkillä, suosittelen! Seuraavaksi kuulemme harjoituskuulumisia ilmeisesti Kotron perheestä, jään innolla odottamaan.
-M-
Viimeinen lisäys: Syke Am-keskimatkan kisan loppurutistuksen jälkeen 189 eli lienee maksimisykkeeni.
