Kilpailut

Kymin Suunnistajien järjestämiä kilpailuja

Kymenlaakson Nuorten Rasticup 1.osakilpailu 30.5.2016

Aiemmat kilpailut:

Kymenlaakson Nuorten Rasticup 5.osakilpailu 24.8.2015

Kymenlaakson Nuorten Rasticupin 1. osakilpailu 21.5.2014

Kansallinen ja AM-sprintti 18.8.2013 Kotkassa

Kymenlaakson Rasticupin 5. osakilpailu 29.8.2012

Kaakon AM-keskimatka, 3.5.2010

Järjestimme 3.5.2010 Kaakon AM-keskimatkan kilpailut.

Tulokset

Väliajat

Reittihärveli

 

Nuorten RastiCup 12.9.2009

Tulokset

Väliajat

Reittihärveli

Maakunta- ja Nuorisoviesti 2.7.2008

Tulokset

Kaakon Alueoravapolkukilpailu 28.6.2006

Tulokset

Väliajat

Kymin Suunnistajat 1990- ja 2000-luvulla

Kymin Suunnistajat 1990- ja 2000-luvulla

Ville Taussi
 
Aloitan tekstin vuodesta 1992, jolloin itse aloitin suunnistuksen. Ainakin osalle seuramme jäsenistä vuoden 1992 loppu on jäänyt mieleen siitä, että lähestulkoon koko seuran parhaimmisto vaihtoi tuolloin seuraa.

Ensimmäinen suunnistuskertani oli keväällä –92 Karhuvuoren kuntoradan maastossa järjestetyt kuntosuunnistukset. Heti alussa innostuksen syntymiseen oli suuri merkitys sillä, että heti ensimmäinen suunnistuskerta oli maastossa, jossa olin liikkunut paljon muutenkin. Ensimmäinen kilpailuni oli kesäkuussa –92 Pahallalammella järjestetyt silloisen Kymenlaakson piirin pikamatkan mestaruuskilpailut. Tuloksena oli hylkäys, koska yhtä rastia ei löytynyt. Loppukesästä kävin ikäkausikilpailuja ja lähialueen kansallisia ja olin saanut melko vakavan suunnistuskärpäsen pureman.

Nykyinen edustusjoukkue aloittaa

Kausi 1993 oli sitten ensimmäinen kokonainen suunnistuskauteni. Kilpailuja oli kevään Isotonic-suunnistuksesta Kainuun Rastiviikkoon Nuorten Jukolaan ja KLL:n Suomen Mestaruuskilpailuihin. 1990-luvun alkupuolella aloitti suunnistuksensa myös erikoislaatuinen joukko pikkupoikia. Kaikkien poikien tarkkoja aloitusajankohtia en muista, mutta tuo 1983 syntyneiden poikien joukko (Tuomas Mattila, Jussi Taussi, Pekka Tolonen ja Matti Töyrylä) vahvistettuna muutamaa vuotta myöhemmin KySsiin vaihtaneella Jonne Lehdolla oli seuramme 1990-luvun menestyksen ehdoton kulmakivi.

Aluksi tuo poikajoukko pelotti ja alisti muita ikäkausikilpailuissa ja lähialueen kansallisissa. Joka syksyisenä kohokohtana olivat KLL:n Suomen Mestaruuskilpailut, joista on tullut kaiken värisiä mitaleita ja useita sijoituksia Top Teniin. Vuodesta 1998 lähtien, jolloin –83 ikäluokka pääsi ensimmäistä kertaa virallisiin SM-kilpailuihin, on tuo poikajoukko tuonut seurallemme n. 40 plakettisijoitusta (10 joukkoon) SM-kilpailuista. Nuo 40 plakettisijoitusta pitävät sisällään SM-viestikulta, 2 x SM-viestipronssi, 2 x normaalimatkan SM-kulta, normaalimatkan SM-hopea, 2 x normaalimatkan SM-pronssi, SM-pitkän hopea ja SM-yön pronssi. Tietenkin seurassa on ollut paljon muitakin menestyjiä tuon erikoislaatuisen poikajoukon lisäksi. Muita SM-mitaleja ja sijoituksia kymmenen joukkoon henkilökohtaisissa kilpailuissa saavuttaneita ovat Salla Lehto, Sanna Tolsa ja Mikko Töyrylä.

Hiihtosuunnistusta a’la Lehdon perhe

Hiihtosuunnistuksen puolella aktiivisuus on ollut vähäistä, mutta menestys sitäkin parempaa. Pääosin menestyksestä ovat vastanneet Jonne ja Salla Lehto. Molemmat saavuttivat Kymin Suunnistajien väreissä useita Suomen Mestaruuksia ja muita mitaleita. Ja seuran vaihtojen jälkeen menestys on jatkunut vähintäänkin samanlaisena. Molemmat ovat pärjänneet nuorten MM-tasolla kirkkaimpien mitaleiden arvoisesti ja Salla on noussut myös naisten sarjassa maailman hiihtosuunnistuseliittiin.

Antit vauhdissa

90-luvun alussa Kymin Suunnistajia edustivat myös Antit Ranta ja Harju. Joista ensin mainittu mm. voitti 1991 Koululiikuntaliiton Suomen Mestaruuden monien muiden hyvien saavutusten lisäksi. Antti Harjun saavutukset olivat hyviä jo Kymin Suunnistajien aikana mm. hyvien KLL-juoksujen ansiosta. Nykyään jokainen suunnistusta aktiivisesti seuraava on huomannut kuinka Antti on noussut aivan valtakunnan terävimpään kärkeen, josta osoituksena mm. tämän vuoden normaalimatkan SM-hopea Kalevan Rastin väreissä.

Viesteissä menestystä

Nuorten puolella viestisuunnistuksissa 90-luvun alussa Nuorten Jukolassa sijoitukset pyörivät n.40 sijan paikkeilla. 90-luvun loppupuolella nuorison saatua ikää ja kokemusta lisää parhaimmaksi tähänastiseksi sijoitukseksi tuli vuoden 1998 12.sija. Muita hyviä sijoituksia ovat olleet mm. Smålandskavlenin junioriviestin 4. sija vuonna 2000.

Uusi polvi on tulossa

Aivan viime vuosina on myös ollut havaittavissa ilahduttavasti nuoremman polven esiintuloa. Parhaimpina saavutuksina ovat vuoden 2000 KLL SM-kilpailuissa tullut Jarkko Tolsan pronssi ja tämän vuoden (2003) Jussi Töyrylän SM-hopea ja Henrik Väisäsen 6. sija samaisissa karkeloissa. Lisäksi henkilökohtaisissa SM-kilpailuissa 10 parhaan joukkoon on sijoittunut Heta-Kaisa Koivupuro.

Jukolan Viestissä nousujohteinen kehitys

Jukolan viestissä oli monta melko laihaa vuotta vuoden 1992 jälkeen ja sijoitukset pyörivät vähän alle ja yli kolmen sadan aina vuoteen 2000 Joensuun Jukolaan saakka, jolloin ensimmäisen kerran moneen vuoteen oli joukkueen tavoitteena sijoittua 200 parhaan joukkoon. Tuolloin ei kuitenkaan tavoitteessa onnistuttu vaan sijoitus oli 240. Vuonna 2001 Seinäjoella sijoitus oli 142. ja tavoitteena ollut sijoittuminen 150 parhaan joukkoon täyttyi. Vuonna 2002 Asikkalassa oli tavoitteena sijoittua jo 100 parhaan joukkoon, mutta 10 pykälää tavoite jäi vajaaksi. Tänä vuonna Sulkavalla sijoitus olikin sitten ensimmäisen kerran 100 joukossa minun aikana. Sijoitukseksi tuli 97. muutamien osuuksien raskaista virheistä huolimatta. Joukkueessa suunnistivat Petri Kotro, Matti Töyrylä, Jarno Saarela, Tuomas Mattila, Ville Taussi, Jussi Taussi ja Jonne Lehto. Venlojen viestissä parhain sijoitus on vuodelta 2000, jolloin joukkue Sanna Taina, Ritva Väisänen, Sanna Tolsa ja Salla Lehto sijoittui 63:nneksi.

Menestystä veteraanisarjoissa

Veteraanien puolella 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa tuli paljon hyviä menestyksiä. Kaikkein kirkkaimpana on Samuli Korven Suomen Mestaruus H70-sarjan pikamatkalla. Muita kestomenestyjiä on ollut Teuvo Töyrylä, joka on nappaillut useampana vuonna sijoituksia 10 parhaan joukossa SM-kilpailuissa. Menestystä on tullut normaalimatkalla, pitkällämatkalla ja erityisesti yösuunnistuksessa. Yösuunnistajana Teuvo on ollut myös useana vuonna Jukolan ”pitkällä yöllä”.

Olen tähän mennessä muistellut lähinnä parhaita menestyksiä eikä tukenani ole ollut mitään kaiken kattavaa tuloshistoriikkiä. Jos jostain syystä jonkun tätä lukevan mieli pahoittuu siitä, että omaa tai jonkun muun menestystä ei mainita tämän tekstin yhteydessä, olen syvästi pahoillani ja toivon, että kaikki hyväksyvät ja ymmärtävät asian.

Vahvaa nuorisotoimintaa

Nuorisotoiminta seurassamme on ollut erittäin hyvää koko sen ajan, mitä olen itse suunnistanut. Erilaisia leirejä on ollut vuosittain lähempänä ja vähän kauempanakin. Parhaiten mieleen ovat jääneet, monistakin syistä, Risulahdessa pidetyt kesäleirit. Nuorisotoiminnan toimivuudesta on osoituksena myös vuodesta toiseen sijoittuminen Kymenlaakson Orava Cupissa ensimmäiseksi tai toiseksi. Erityiset kiitokset nuorisotoiminnasta Pekka Korvelle monien hyvien harjoitusten järjestämisestä ja Kaisa Snellille monista eri leireistä.

Vuodesta 1998 lähtien Kymin Suunnistajissa on toiminut nuorten valmennusryhmä, joka on viime vuodesta lähtien jakautunut kahteen osaan: nuorempien valmennusryhmään ja vanhempien edustusryhmään.

Edustusryhmän ja sitä edeltäneen valmennusryhmän toiminta on ollut aktiivista 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Menestyksistä mainittiin tekstin alussa. Leiritoimintaa on ollut mm. Ruotsissa, Ahvenanmaalla, Lapissa ja tietenkin monissa muissa osissa Suomea. Suunnistusliiton valmennusryhmissä 1990- ja 2000 luvuilla seuramme jäsenistä ovat olleet Jonne Lehto, Tuomas Mattila, Jussi Taussi, Matti Töyrylä, Mikko Töyrylä, Salla Lehto ja Sanna Tolsa. Viimeisimpänä valmennusryhmiin valintana on Jonne Lehdon valinta nuorten maajoukkueryhmään.

Muistoja ratamestarina olemisesta

Muistoja ratamestarina olemisesta

Lauri Helminen

Ollessani ensimmäistä kertaa kuusikymmenluvun lopulla Juhani Soinin apulaisena piirin mestaruuskilpailuissa Suolinnassa en osannut kuvitella mitä kaikkea ratamestaritoiminta toikaan elämääni kolmenkymmenen vuoden aikana. Oli paljon tähtihetkiä mutta myös vastoinkäymisiä. Ratamestarina olo on kuin savusaunan omistajalla, vähintään kerran se palaa. Miten ratamestaritoiminta tänä aikana onkaan kehittynyt. Mussalon kansallisissa v.1972 (kilpailijoita 626) painettiin radat ensimmäistä kertaa meillä käsipainokoneella. Sitä ennen ne piirrettiin käsin. Rasteilla oli käytössä väriliidut leimaamista varten. Pihtileimasimet otettiin käyttöön v.1975 SM-viestissä. Lentokentän v.1986 Fin-5 kilpailuista lähtien suurten kilpailuiden radat on painettu painotaloissa.

Mikä sitten saa ihmisen lähtemään ratamestariksi? Siihen joko joudutaan tai halutaan. Minulle kävi juuri siten, että ensin jouduin ja sen jälkeen aloin himoita ratamestaritehtäviä. Suurena tavoitteena pidin sitä, että olisin pystynyt antamaan kilpailijoille riittävän vaativia haasteita. Ratamestarityötä edesauttoi myös tiivis kartanparannustoiminta. Karttojen teko antoi myös potkua suunnistustaidon kehittämiselle.

Ratamestarityössä kaikkeen miellyttävintä oli alustava ratasuunnittelu olohuoneessa. Olosuhteet ovat hyvät, ei satanut eikä ollut hirvikärpäsiä. Eniten aikaa meni rastipukkien tekemisiin ja rastilippujen viemisiin sekä ratojen painamiseen. Viimeinen yö ennen kilpailuja oli aina levoton, koska joutui miettimään mitä pitäisi vielä tarkistaa. Ainainen koodivirheen pelko pyöri mielessä. Kun ja jos kilpailut menivät hyvin, ratamestari sai hyvän olon tunteen jota ei voine selittää.

Mitä kaikkea ratamestarina ja valvojana olo on sitten minulle antanut? Kaikkea hyvää ei voi luetella, mutta ennen kaikkea se antoi paljon ystäviä, paljon hienoja hetkiä ja nöyrää mieltä. Tehtyjen tuntien määrää on vaikea arvioida, mutta ratoja tein vuosittain keskimäärin kolme. Tärkeimmät kilpailut olivat 3 kpl SM-viestejä, 1 kpl Fin-5 osakilpailu, 4 kpl Kymen Rastiviestejä, 1 kpl testikilpailu, 12 kpl piirin mestaruuskilpailuja, 5 kpl eri yhteisöjen valtakunnallisia mestaruuskilpailuja ja lukuisia kansallisia kilpailuja. Vasta loppuvaiheessa osasin käyttää apuna ratamestariryhmää. Alkuaikoina halusin tehdä kaiken yksin lastenratoja lukuun ottamatta. Vaikka näin jälkikäteen työn määrä tuntuu lähes käsittämättömältä en päivääkään kuitenkaan vaihtaisi pois. Emit-järjestelmään en ehtinyt koskaan syventyä.Se on tuonut paljon helpotuksia ratamestarityöskentelyyn.

Maisan kokemukset KyS:stä ja toiminnasta

Maisan kokemukset KyS:stä ja suunnistuksesta

Maisa Mattila

Omat suunnistamiset

SE alkoi joskus 70-luvun alkupuolella mentyäni Ahlströmille töihin ja siellä työporukassa mietittiin jotain kuntoilu­lajia. Aivan uutena ja ihmeellisenä löysin tälläisen kuin suunnistus ja eikun rasteille, aluksi pareittain työkaverin kanssa Arvi Kiiraman kärsivällisellä opastuksella.

Melko pian sain houkuteltua myös armaan aviomieheni Saken kuntorasteille. Eskelisen Reijo varmaan muistaa vieläkin sen tapahtuman (hän oli ratamestari). Sakkea odotettiin ja odotettiin ja oltiin jo lähdössä etsimään, mutta saapuihan Sakke vihdoin uupuneena mutta onnellisena pois metsästä. Ja niin oli Mattilan perhe hurahtanut suunnistukseen ja seurahan oli Kymin Suunnistajat. Tämä tapahtui peruskartta-aikaan.

Samoihin aikoihin tulivat ensimmäiset suunnistuksen erikoiskartat ja KyS käynnisti vireän ja voimakkaan nuorisotoiminnan. Mukaan tuli paljon lapsiperheitä ja suunnistuksesta kehittyi koko perheen harrastus. Mattilatkin alkoivat muiden mukana kiertää kansallisia kisoja ja rastiviikkoja. Itse jätin aika pian “kuntsarit” ja suunnistin vain rastiviikoilla periaatteella “sateen sattuessa sisällä” lukuunottamatta Sveitsin rastiviikkoa. Siellä nääs satoi koko viikon.

Kainuun rastiviikko kuului ja kuuluu taaskin kesäohjelmaan. Kyssiläis-perheitä rynnisti 70-80-luvulla sankoin joukoin Kainuuseen: ainakin Rapot, Rikat, Kääriät, Helmiset, Rainiot, Nurmiaiset, Korvet ja varmasti muitakin jotka ei nyt tulleet mieleen. Siihen aikaan asuttiin leirialueella teltoissa omalla tiiviillä alueella, jonka varasi ensiksi ehtinyt. Rapon Marita oli muuten paras paikanvaraaja. Hän nääs pelotteli muut pyrkijät kauas kertomalla millaista hurjaa sakkia varaamalleen paikalle oli tulossa.

Suunnistusmenestystäkin tuli, koska seppeleitä saatiin väsätä muistin mukaan aivan riittävästi. Paremminkin ovat jääneet mieleen välipäivät ja Rainion Ranin järjestämät tapahtumat. Opastettu retki Raatteen tielle oli ohjelmassa. Ranillahan oli omakohtaisia kokemuksia kyseisestä paikasta. Myös leiriolympialaiset palkintojen jakoineen olivat ohjelmassa . Lajeina oli ainakin: ammunta ilmapistoolilla, tikan heitto, uinti ja rinnejuoksu soramontussa.

On tosi mukavaa, että kyssiläiset perheet yhä osallistuvat rastiviikoille. Lisäystä on tullut Fin-5-viikosta. Nyt ei enää asuta niin tiiviisti, mutta kisapaikan seurateltta toimii yhteisenä tukikohtana, jossa luodaan tätä seurahenkeä ja on mahdollisuus kertoa nämä kootut selitykset suorituksestaan ja menestyksiäkin aina tulee.

Muut oheistoiminnat

”Jytäjumppaa”

Joskus 80-luvulla syksyn saapuessa KyS:n naisten mieleen hiipi haikeus, että eikö me tavata vasta kun ensi kesänä. Siinä syntyi idea talviajan “Jytäjumpasta”. Ja niinpä varattin salivuoro Aittiksen koululta. Tilasin muutaman kasetin ja eikun jumppaamaan Anne Pohtamon aerobicin , Kuntoliiton jytäjumpan ja strechingin tahdissa. Tätä harrastettiin muutama vuosi, kunnes kuntosaleista tuli liian kova kilpailija meille.

”Ravintolatoiminta”

Kymin Suunnistajat on koko historiansa ajan järjestänyt isompia ja pienempiä kisoja. Kisoihin kuuluu aina ravintola. Meitä KyS:läisiä naisia on aina löytynyt iskukykyinen joukko hoitamaan homma. Itse pääsin pian harrastukseni alussa joukkoon mukaan ja jonkun ajan kuluttua perin Korpin Ailalta “ravintolapäällikön” viran. Niinpä tuli junailtua “muutama” kisaravintola ja taas sain uusia kokemuksia sekä uutta oppia.

Yhteen aikaan meidän kisaravintolan tavaramerkki oli paikalla leivotut munkkirinkilät. Itse olin ensiksi vähän epäilevä Kilpisen Riitan ideasta. Miten siellä metsän keskellä niitä rinkeleitä väännetään? Kunnes Riitta sitten demonstroi jutun juonen ja niinhän me luonnonhelmassa taikinasta pyöritettiin pikkupullia ja pullista etusormet läpi , pyöräytys ja rinkeli rasvaan paistumaan.

”Sihteeri” (ilmoitus)

Otsikossa on tehtävänimike, joka sopii mahdollisimman huonosti allekirjoittaneeseen. He jotka minua tuntevat vähän paremmin, tietävät että, jos minulle uskoo 3 paperia kohta ainakin yksi on hukassa ja muut kaksi sekaisin.

Mutta kun Kääriän Vapulta vapautui ilmoitussihteerin pesti niin minähän tartuin tilaisuuteen että “ tätähän en vielä ole tehnytkään “. Onneksi, minulle ja seuralle, että samaan aikaan otettiin käyttöön verkkovihko-palvelu Internetissä ja ilmoittautumiset hoituvat ilman paperia. Omasta mielestäni homma on sujunut ilman kovin montaa mokaa, mitä nyt ensimmäisen kesäkauden jälkeen en muistanut aloittaa hiihtosuunnistuskautta ja Lehdon Jampalta jäi kisat väliin, varmaankin olen sen saanut anteeksi.

Summa summarum

Edellisissä jutuissa olen halunnut eritellä lähinnä itselleni, miten monipuolisella tavalla minulla on ollut mahdollisuus hyödyntää seuraa itseni kehittämisessä, sillä mikään näistä tehtävistä ei ole sivunnut leipätyötäni lasitehtaan laboratoriossa ja samalla olen tutustunut aikamoiseen määrään mukavia ihmisiä.

Mikä mukavinta, olen saanut seurata muidenkin kuin omien lasten kehitystä nuoriksi ja aikuisiksi jo toisessa polvessa (vai onko se jo kolmannessa?). Jonkinlaista kasvatustakin on tullut leireillä harrastettua “keittiön” kautta.

Tästa kaikesta ei voi olla kuin kiitollinen Kymin Suunnistajille.

Hajanaisia muistoja suunnistuksesta 50-luvulta

Hajanaisia muistoja suunnistuksesta 50-luvulta

Heikki Hinttula

Oli vuosi 1949, kun vanhempani alkoivat ehdottelemaan, että pojalla pitäisi olla jokin hyvä harrastus. Minusta tuli partiolainen. Siellä opetettiin monia hyödyllisiä taitoja, muun muassa kompassin käyttöä ja maastossa kulkemista kartan kanssa. Vuonna -50 sain oman kompassin ja menin ensimmäisiin suunnistuskilpailuihin. Kompassi oli vanha kunnon Suunnon marssikompassi. Kilpailut taisivat olla nykyisiä Suistokymin kuntorasteja vastaavat arki-iltana pidetyt kilpailut ja ne olivat Ampumaradan (nykyisin Luovin) maastossa. Kartta oli valmistunut v. 1948 , sen mittakaava oli 1:30 000 ja se oli mustavalkoinen. Matkaa oli sen tavan mukaan 5-6 kilometriä ja rasteja muutama. Kilpailun jälkeen kartta oli luovutettava kilpailun järjestäjälle uudelleen käytettäväksi seuraaviin kilpailuihin.

Rastit oli merkitty erivärisin kreppipaperein ja rastitunnuksena oli joko kirjain tai numero, joka merkittiin omalla kynällä tai isommissa kilpailuissa rastilla olevalla leimasimella karttaan. Maalissa kilpailujen järjestäjä tarkasti tunnukset. Joissakin kilpailuissa rastilla oli tunnus pienellä paperilapulla ja maaliin tultaessa lappupino luovutettiin järjestäjille. Isommissa kilpailuissa käytettiin numeroita, ja rasteilla oli rastimiehet, jotka kirjasivat rasteilla käynnit. Rasteihin oli myöskin merkitty kilpailujen päivämäärä, sillä kilpailujen jälkeen aika hoiti rastilippujen hävittämisen.

Ajanotto alkoi lähdöstä, josta juostiin K-pisteeseen. Sieltä kilpailija sai kartan ja piirsi itse rastit ja jatkoi matkaansa. Rasteja oli vähän ja matkat pitkiä nykyisiin verrattuna. Esimerkiksi vuonna 1949 Jukolan viestin ensimmäisellä osuudella oli 3 rastia ja matkaa 11,5 km. Nuortenkin sarjoissa matkojen pituudet vaihtelivat 7 – 9 kilometriin.

Karttojen mittakaavana oli yleisesti 50-luvulla 1:30 000, joskus mittakaava oli 1:40 000 ja kaikkein mielenkiintoisin oli venäläinen kartta, jonka mittakaava oli 1:42 000. Lähin tällainen kartta oli Neuvottomasta Tavastilaan päin. Liekö kenelläkään enää moista karttaa?

50-luvun loppupuolella tulivat ensimmäiset 1:25 000-kartat. 60-luvun puolivälissä alkoi tulla ensimmäisiä värillisiä karttoja ja mittakaavatkin alkoivat olla 1:15 000. Myöskin karttapoikkeama otettiin huomioon kartan painatuksessa.

Karttapoikkeamalla tarkoitetaan karttapohjoisen ja neulapohjoisen välistä kulmaa. Kulma ilmoitettiin piiruina ja 50- ja 60-luvulla se oli n. + 70 piirua. Jos et huomioinut poikkeamaa ja menit kompassisuunnalla, menit 1 kilometrin matkalla n. 70 metriä oikealle. 50-luvulla ja vielä 60-luvulla oli jonkin verran valkoisen kartan kilpailuja. Valkoiselle paperille oli piirretty suunnistusrata. Lisäksi oli merkitty pohjoisnuoli ja annettu karttapoikkeama. Joskus kerrottiin, onko rasti suolla vai mäellä. Vuonna 1962 Kymin Suunnistajat pitivät valkoisen kartan kilpailut Kankaan koululla. Ratamestarina oli Esa Harju ja radan pituus oli 6 kilometriä. Voittajat olivat yleisessä sarjassa Kai Karlsson, aika 48.30, miehet 35 – 43 v. 1. Jaakko Osola, aika 56.00 ja miehet 16 – 18 vuotta 1. Matti Takala aika 1.00.30.

Pukeutuminen oli hyvin kirjavaa. Suurin osa suunnistajista juoksi lyhyissä urheiluhousuissa ja nailonpaita oli kova sana. Varsinaisia suunnistustossuja ei ollut. Jalkineina käytettiin yleisesti sen ajan tennistossuja tai koripallotossuja. Jotkut käyttivät nahkaisia ratapiikkareita. Näiden huonona puolena oli se, että sateisella ja märällä reitillä piikkareiden koko saattoi kasvaa pari numeroa. Huipuille valmistettiin nahkaisia suunnistuspiikkareita. Niitä tällaisella tavallisella suunnistajalla taloudellisista syistä johtuen ei ollut mahdollisuutta hankkia.

Paljon käytettiin myöskin säärisuojia. Täällä päin Suomea ne valmistettiin itse, kun niitä ei kaupoissa ollut myynnissä. Pitkät suunnistushousut yleistyivät 60-luvun alkupuolella, kun Ruotsissa alkoi esiintyä suunnistajilla jonkinlaista keltatautia ja juokseminen lyhyissä housuissa kiellettiin. Suomalaiset seurasivat perässä.

Karttojen suojukset olivat myöskin melkoinen ongelma. Nykyisen kaltaisia muovipusseja ei ollut ja vaikka Suunto Oy mainostikin karttalaukkuja, ei paikallisista urheiluliikkeistä niitä saanut. Meistä nuoremmista pojista yhden isä oli A Ahlström Oy:n sairaalan lääkäri. Hän antoi meille vanhoja röntgenkuvalevyjä ja kun niistä pestiin ne keuhkojen ym elinten kuvat pois, saatiin eristysnauhan avulla melko hyviä karttasuojia. Varjopuolena näissäkin suojissa oli se, että ne eivät kestäneet taivuttamista,vaan lohkeilivat helposti. Sitten, kun nuo tulokset alkoivat parantua ja tuli käytyä vähän kauempanakin suunnistamassa, hankin Suunnon karttalaukun. Ei se märällä ilmalla pussille vertoja vedellyt.

Suunnistuskilpailuihin kuljettiin yleensä Tiilikeskuksen omistamalla IFA-kuorma-autolla, jos kilpailut olivat tässä lähiympäristössä. Lavalle nostettiin fanerinen pienillä ikkunoilla varustettu koppi. Jos matka oli pidempi, laitettiin lavalle heiniä pehmusteeksi ja ressu heinien päälle. Kaakkois-Suomen mutkaisilla teillä joillekin saattoi tulla vähän huono olo, mutta se ei matkaa hidastanut. Siitä vaan pää perälaudan yli ja huono olo katosi tielle. Pidemmillä kuorma-automatkoilla oli käytössä myöskin Nygrenin keltanokka-Ford tai Sunila Oy:n soutajien käytössä ollut auto, joissa kilpavenetelineet olivat kopin päällä.

Kun henkilöautot olivat vähissä, kuljettiin pidempiä matkoja myöskin linja-autolla tai junallla. Ylellisyyttä oli, jos pääsi Harjun Esan Opelilla, vm -38, tai Korpin Akselin IFA F-9:llä. Paikallisiin kisoihin mentiin polkupyörällä.

Varsinaisiiin kilpailutunnelmiin en tässä ole puuttunut, sillä ne eivät paljoakaan poikkea tämän päivän kilpailuista. Samalla tavalla silloinkin menestyttiin tai pummattiin. Ja selittelyt jatkuvat edelleen.

alt

Nuorten Rasticup 2016

Kymenlaakson Nuorten Rasticup 2016

Kymenlaakson Nuorten Rasticup on 8-18-sarjalaisille tarkoitettu, 5 henkilökohtaista osakilpailua sisältävä suunnistuscup.

Cupissa kilpaillaan sekä henkilökohtaisista että seurojen välisistä sijoituksista. Seurojen sijoitukseen vaikuttaa myös Kaakon Alueen Nuorten Rastiviesti (ANRV).

Henkilökohtaisen kilpailun yhteispisteissä otetaan huomioon neljä parasta kilpailuasi.

Nuorten Rasticupin osakilpailut 2016:

30.5. Nuorten Rasticup, 1. osakilpailu, Kymin Suunnistajat , Tulokset

13.6. ANRC (Rasticupin 2. osakilpailu), Navi, Tulokset

1.8. Nuorten Rasticup, 3. osakilpailu, Kouvolan Suunnistajat , Tulokset

6.8. Aluemestaruus, pitkä (Rasticupin 4. osakilpailu), SK Vuoksi ,Tulokset

22.8. Nuorten Rasticupin 5. osakilpailu, Vehkalahden Veikot, Tulokset

 

Lisäksi (seurapisteisiin vaikuttava) Alueen Nuorten Rastiviesti (ANRV) 16.8., järjestäjänä SK Vuoksi.

alt


Nuorten Rasticupin/Oravacupin pisteet vuosilta 2004-2015

Kuka voi osallistua Nuorten Rasticupiin?

Nuorten Rasticupiin voi osallistua, vaikka olisi ”vasta-alkaja” (muutama suunnistuskoulukerta takana). Sarjoja ovat 8RR/9RR/10RR (rastireitti) ja 12TR (tukireitti), jotka ovat vaikeusasteeltaan aika lailla samanlaisia kuin suunnistuskoulussakin. 13-, 14-, 16- ja 18-vuotiaille Rasticupissa on normaalit radat. Rasticupissa et tarvitse suunnistusliiton kilpailulisenssiä/Nuori Suunta -korttia. Lisäksi kilpailuissa on myös ns. saattajasarja (H/D8RR), jossa suunnistajan mukana saa reittiä kulkea saattaja.

RR-radalla on siima: Voit halutessasi juosta radan siimaa pitkin turvallisesti, jos taidot eivät vielä riitä oikaisuihin. Rastit ovat siiman varrella. TR-radalla rastit eivät ole siiman varrella, mutta sen välittömässä läheisyydessä.

Miten Rasticupiin ilmoittaudutaan?

Nuorten Rasticup -kisoihin Kymin Suunnistajia edustavat ilmoittautuvat ensisijaisesti IRMA-järjestelmän kautta.

Kuten muissakin suunnistuskilpailuissa, niin myös Nuorten Rasticup -kisoissa käytetään EMIT-leimausta. Sellaisen saat hankittua Suunnistajan Kaupasta, joka vierailee useampaan kertaan mm. Rannikkorasteilla. Jos et ole EMITiä hankkinut, voit alkuvaiheessa lainata sellaisen seuralta tai kilpailun järjestäjältä.

Kymenlaakson Rasticupin pistetilannetta seurataan näillä sivuilla.

Kymenlaakson Rasticupin 2016 lopullinen pistetilanne

Lukuohje lopulliseen pistetilannetaulukkoon

  • Sarakkeessa ”PARHAAT 4 YHT” on jokaiselle suunnistajalle laskettu yhteen neljän parhaan kilpailun yhteispisteet. Nämä pisteet ovat määrittäneet lopullisen sijoituksen.
  • Sarakkeessa ”KAIKKI YHT” on laskettu yhteen jokaisen suunnistajan kaikki pisteet (siis viidestä osakilpailusta). Näiden pisteiden perusteella on laskettu seurapisteet, eli siis jokainen osallistuminen on tuonut pisteitä seuralle.
  • Jos kaksi tai useampi suunnistaja on saanut samat loppupisteet, on heidän keskinäinen järjestys muodostunut seuraavien sääntöjen mukaisesti (tässä järjestyksessä)
    • Osakilpailuvoitot (se siis parempi, jolla enemmän osakilpailuvoittoja)
    • Keskinäiset voitot (se siis parempi, joka on voittanut toisen samoissa yhteispisteissä olevan suunnistajan useammin osakilpailuissa)
    • Parempi poispudotettu kilpailu (eli jos kaksi edellä mainittua kriteeriä eivät synnytä eroa suunnistajien kesken, niin sitten katsotaan, kenellä on paremmat pisteet siitä kilpailusta, joka putoaa hänen pisteistään pois haettaessa neljää parasta kilpailua).

       

alt

Nuorten Rasticup 2015

Kymenlaakson Nuorten Rasticup 2015

Kymenlaakson Nuorten Rasticup on 8-18-sarjalaisille tarkoitettu, 5 henkilökohtaista osakilpailua sisältävä suunnistuscup.

Cupissa kilpaillaan sekä henkilökohtaisista että seurojen välisistä sijoituksista. Seurojen sijoitukseen vaikuttaa myös Kaakon Alueen Nuorten Rastiviesti (ANRV).

Henkilökohtaisen kilpailun yhteispisteissä otetaan huomioon neljä parasta kilpailuasi.

Nuorten Rasticupin osakilpailut 2015:

25.5. Nuorten Rasticup, 1. osakilpailu, Kouvolan Suunnistajat, Tulokset

9.6. Nuorten Rasticup, 2. osakilpailu, Vehkalahden Veikot, Tulokset

16.6. ANRC (Rasticupin 3. osakilpailu), Luumäen Rasti, Tulokset

15.8. AM-pitkä (Rasticupin 4. osakilpailu), SK Vuoksi, Tulokset

24.8. Nuorten Rasticup, 5. osakilpailu, Kymin Suunnistajat, Tulokset

 

Lisäksi (seurapisteisiin vaikuttava) Alueen Nuorten Rastiviesti (ANRV) 11.8., järjestäjänä Kouvolan Suunnistajat. Tulokset

alt


Nuorten Rasticupin/Oravacupin pisteet vuosilta 2004-2014

Kuka voi osallistua Nuorten Rasticupiin?

Nuorten Rasticupiin voi osallistua, vaikka olisi ”vasta-alkaja” (muutama suunnistuskoulukerta takana). Sarjoja ovat 8RR/9RR/10RR (rastireitti) ja 12TR (tukireitti), jotka ovat vaikeusasteeltaan aika lailla samanlaisia kuin suunnistuskoulussakin. 13-, 14-, 16- ja 18-vuotiaille Rasticupissa on normaalit radat. Rasticupissa et tarvitse suunnistusliiton kilpailulisenssiä/Nuori Suunta -korttia.

RR-radalla on siima: Voit halutessasi juosta radan siimaa pitkin turvallisesti, jos taidot eivät vielä riitä oikaisuihin. Rastit ovat siiman varrella. TR-radalla rastit eivät ole siiman varrella, mutta sen välittömässä läheisyydessä.

Miten Rasticupiin ilmoittaudutaan?

Nuorten Rasticup -kisoihin Kymin Suunnistajia edustavat ilmoittautuvat ensisijaisesti IRMA-järjestelmän kautta.

Kuten muissakin suunnistuskilpailuissa, niin myös Nuorten Rasticup -kisoissa käytetään EMIT-leimausta. Sellaisen saat hankittua Suunnistajan Kaupasta, joka vierailee useampaan kertaan mm. Rannikkorasteilla. Jos et ole EMITiä hankkinut, voit alkuvaiheessa lainata sellaisen seuralta tai kilpailun järjestäjältä.

Kymenlaakson Rasticupin pistetilannetta seurataan näillä sivuilla.

Kymenlaakson Rasticupin 2015 lopullinen pistetilanne

 

Nuorten Rasticup 2012

Kymenlaakson Nuorten Rasticup 2012

Kymenlaakson Nuorten Rasticup on 8-18-sarjalaisille tarkoitettu, 5 henkilökohtaista osakilpailua sisältävä suunnistuscup.

Cupissa kilpaillaan sekä henkilökohtaisista että seurojen välisistä sijoituksista. Seurojen sijoitukseen vaikuttaa myös Kaakon alueen Nuorisoviesti (ANV).

Henkilökohtaisen kilpailun yhteispisteissä otetaan huomioon neljä parasta kilpailuasi.

Kuka voi osallistua Nuorten Rasticupiin?

Nuorten Rasticupiin voi osallistua, vaikka olisi ”vasta-alkaja” (muutama suunnistuskoulukerta takana). Sarjoja ovat 8RR/9RR/10RR (rastireitti) ja 12TR (tukireitti), jotka ovat vaikeusasteeltaan aika lailla samanlaisia kuin suunnistuskoulussakin. 13-, 14-, 16- ja 18-vuotiaille Rasticupissa on normaalit radat. Rasticupissa et tarvitse suunnistusliiton kilpailulisenssiä/Nuori Suunta -korttia.

RR-radalla on siima: Voit halutessasi juosta radan siimaa pitkin turvallisesti, jos taidot eivät vielä riitä oikaisuihin. Rastit ovat siiman varrella. TR-radalla rastit eivät ole siiman varrella, mutta sen välittömässä läheisyydessä.

Miten Rasticupiin ilmoittaudutaan?

Nuorten Rasticup -kisoihin Kymin Suunnistajia edustavat ilmoittautuvat  Jyrki Metsolalle, puh. 0400-427796 tai sähköpostitse (jyrki.metsola@cads.fi). Kerralla voit tehdä myös pysyväisilmoittautumisen, eli jos haluat, että sinut ilmoitetaan automaattisesti kaikkiin osakilpailuihin. Huolehdithan myös siitä, että jos sinut on pysyväisilmoitettu ja et pääse johonkin osakilpailuun, niin ilmoitat siitä Jyrkille ajoissa!

Kuten muissakin suunnistuskilpailuissa, niin myös Nuorten Rasticup -kisoissa käytetään EMIT-leimausta. Sellaisen saat hankittua Suunnistajan Kaupasta, joka vierailee useampaan kertaan mm. Rannikkorasteilla. Jos et ole EMITiä hankkinut, voit alkuvaiheessa lainata sellaisen seuralta tai kilpailun järjestäjältä.

Kymenlaakson Rasticupin pistetilannetta seurataan näillä sivuilla. 

 

 

Nuorten Rasticupin/Oravacupin pisteet vuosilta 2004-2011

Kymenlaakson Rasticupin osakilpailut 2012

Pvm Klo Tapahtuma  Paikka Järjestäjä
Ma 28.5. Nuorten Rasticup, 1. osakilpailu Kuusankoski KuUS
Ke 13.6 Alueen Nuorten Rasticup (ANK) Imatra SK Vuoksi
Ti 26.6. Nuorten Rasticup, 3. osakilpailu Anjalankoski SipRa
La 11.8 Kaakon aluemestaruuskilpailut Kouvola KouRa
Ke 29.8. Nuorten Rasticup, 5. osakilpailu Kotka/Pyhtää KyS

Kymenlaakson Nuorten Rasticupin lopullinen pistetilanne vuodelta 2012

Lisäksi suunnistetaan Joutsenossa 7.8 Kaakon alueen Nuorisoviesti Joutsenon Kullervon isännöimänä.

Nuorten Rasticup 2011

Kymenlaakson Nuorten Rasticup 2011

Kymenlaakson Nuorten Rasticup on 8-18-sarjalaisille tarkoitettu, 5 henkilökohtaista osakilpailua sisältävä suunnistuscup.

Cupissa kilpaillaan sekä henkilökohtaisista että seurojen välisistä sijoituksista. Seurojen sijoitukseen vaikuttaa myös Kaakon alueen Nuorisoviesti (ANV).

Henkilökohtaisen kilpailun yhteispisteissä otetaan huomioon neljä parasta kilpailuasi.

Kuka voi osallistua Nuorten Rasticupiin?

Nuorten Rasticupiin voi osallistua, vaikka olisi ”vasta-alkaja” (muutama suunnistuskoulukerta takana). Sarjoja ovat 8RR/9RR/10RR (rastireitti) ja 12TR (tukireitti), jotka ovat vaikeusasteeltaan aika lailla samanlaisia kuin suunnistuskoulussakin. 13-, 14-, 16- ja 18-vuotiaille Rasticupissa on normaalit radat. Rasticupissa et tarvitse suunnistusliiton kilpailulisenssiä/Nuori Suunta -korttia.

RR-radalla on siima: Voit halutessasi juosta radan siimaa pitkin turvallisesti, jos taidot eivät vielä riitä oikaisuihin. Rastit ovat siiman varrella. TR-radalla rastit eivät ole siiman varrella, mutta sen välittömässä läheisyydessä.

Miten Rasticupiin ilmoittaudutaan?

Nuorten Rasticup -kisoihin voit ilmoittautua KyS:n ilmoitussihteerille Maisa Mattilalle, puh. 228 6352 tai sähköpostitse (maisa.mattila@kymp.net). Kerralla voit tehdä myös pysyväisilmoittautumisen, eli jos haluat, että sinut ilmoitetaan automaattisesti kaikkiin osakilpailuihin.

Kuten muissakin suunnistuskilpailuissa, niin myös Nuorten Rasticup -kisoissa käytetään EMIT-leimausta. Sellaisen saat hankittua Suunnistajan Kaupasta, joka vieraille useampaan kertaan mm. Rannikkorasteilla. Jos et ole EMITiä hankkinut, voit alkuvaiheessa lainata sellaisen seuralta tai kilpailun järjestäjältä.

 

 

 

Nuorten Rasticupin/Oravacupin pisteet vuosilta 2004-2010

Kymenlaakson Rasticupin osakilpailut 2011

Pvm Klo Tapahtuma  Paikka Järjestäjä
Ma 30.5. Nuorten Rasticup, 1. osakilpailu Jaala KuUS
Su 12.6. Alueen Nuorten Rasticup (ANK) Anjalankoski SipRa
Ma 20.6. Nuorten Rasticup, 3. osakilpailu Kouvola KouRa
La 13.8. Kaakon aluemestaruuskilpailut Mikkeli NaVi
Ti 23.8. Nuorten Rasticup, 5. osakilpailu Luumäki LuuRa

Kymenlaakson Rasticupin lopullinen pistetilanne 2011

Lisäksi suunnistetaan Haminassa 2.8.2011 Kaakon alueen Nuorisoviesti VeVen isännöimänä.

alt

Nuorten harjoitukset 2012

Kymin Suunnistajien nuorten harjoittelu kaudella 2012 

Kymin Suunnistajien kaikki alle 20-vuotiaat lapset ja nuoret kokoontuvat kaudella 2012 kahdesti viikossa yhteisiin harjoituksiin. Tiistaisin hyödynnämme seuramme maanmainioita Rannikkorastit-kuntosuunnistuksia ja torstaisin kokoonnumme yhteen nuorten omiin harjoituksiin. Lisäksi uutena asiana olemme tiivistäneet yhteistyötä naapuriseura VeVen kanssa ja sopineet, että seuramme 13-vuotiaat ja sitä vanhemmat nuoret suunnistajat voivat osallistua VeVen harjoituksiin (keskiviikkoisin) ja vastaavasti VeVen nuoret KyS:n torstaiharjoituksiin.

Nuorten harjoittelu Rannikkorasteilla tiistaisin

Tiistaisin Kotka-Pyhtää alueella pidettävät, Kymin Suunnistajien Rannikkorastit ovat erinomainen harjoittelumahdollisuus myös lapsille/nuorille. Tarjolla on aina neljä eritasoista rataa (A,B,C,D), joskus myös TR/RR. Rannikkorasteilla ei ole normaalisti seuran puolesta nuorten ohjaajia, mutta sen sijaan kauden aikana saatetaan Rannikkorasteja hyödyntää teemaharjoitteluun, esim. käyräsuunnistus.

Alle 20-vuotiaille (ja heidän mukanaan lähteville ohjaajille) Rannikkorastien harjoitukset ovat maksuttomia. Rannikkorastien tarkka ohjelma on nähtävissä: www.rannikkorastit.fi. Muistutamme, että Rannikkorasteilla korostuu lasten vanhempien oma aktiivisuus. Pienempien lasten osalta on välttämätöntä, että joku vanhemmista lähtee lapsen kanssa metsään.

alt

Torstaiharjoituksissa harjoittelemme yhdessä!

Kymin Suunnistajien lapset ja nuoret (kaikki alle 20-vuotiaat) harjoittelevat torstaiharjoituksissa alkaen 26.4.2012. Torstaiharjoituksiin laaditaan aina eri taitotasoille sopivat radat. Jokaisessa harjoituksessa on aina oma teema. Eri ikäryhmien vastuuvetäjät ottavat nuoret vastaan ja ohjaavat heidät kunkin taitotason mukaiseen harjoitukseen. Torstaiharjoitukset alkavat aina kello 18. Heinäkuussa pidämme torstaiharjoitusten osalta lomaa. Heinäkuun ajan kaikilla Rannikkorasteilla on kuitenkin tarjolla normaalien ratojen lisäksi RR/TR-radat! Lisäksi vierailemme (ensisijaisesti RR/TR -ikäiset) 23.5. VeVen harjoituksissa.

KyS:n torstaiharjoitukset ja VeVen keskiviikkoharjoitukset kaudella 2012 (alustava kalenteri)

Selitys: a13v= Kyseinen harjoitus on suunnattu alle 13-vuotiaille, 13v+= kyseinen harjoitus on suunnattu 13-vuotiaille ja sitä vanhemmille

Pvm Klo  Seura Paikka  a13v  13v+ Teema  Ratamestari  RR/TR  Tarkka tapahtumatieto
3.5. 18:00 KyS Pahalampi x Käyrä     KyS:n tapahtumakalenteri 
9.5. 18:00 VeVe Metsäkylä x Käyrä     VeVen tapahtumakalenteri 
10.5. 18:00 KyS Lentokenttä x x Suunnassakulku     KyS:n tapahtumakalenteri 
16.5. 18:00 VeVe Kitula x Rastinotto (yhteislähtö)     VeVen tapahtumakalenteri 
23.5. 18:00 VeVe Hamina x x Viesti, RR/TR     Veven tapahtumakalenteri
24.5. 18:00 KyS Pahavuori x 1:15000, Reitinvalinta  Petri Ojala   KyS:n tapahtumakalenteri
31.5. 18:00 KyS Katariina x x sprintti (VeVe vieraaksi)  Miikka Kaira   KyS:n tapahtumakalenteri
7.6. 18:00 KyS Itäranta x RR/TR (ei normaaliratoja, samaan aikaan Leimaus-leiri)   Tommy Larvi  KyS:n tapahtumakalenteri
14.6. 18:00 KyS Tavastila x x Yhteislähtö, RR/TR  Kimmo Laine Toni Soini  KyS:n tapahtumakalenteri
1.8. 18:00 VeVe Vähäjärvi x Reitinvalinta (yhteislähtöjuoksu)     VeVen tapahtumakalenteri 
2.8. 18:00 KyS Aittakorpi x x Rastinotto, RR/TR  Kimmo Laine Timo Kavakko  KyS:n tapahtumakalenteri
8.8. 18:00 VeVe Ravijoki x Rastinotto (viuhka)     VeVen tapahtumakalenteri 
9.8. 18:00 KyS Kaukola x x Rytmitys, RR/TR Hannu Vuorinen  Joonas Kavakko  KyS:n tapahtumakalenteri
15.8. 18:00 VeVe Valklampi x Käyrä     VeVen tapahtumakalenteri
16.8. 18:00 KyS Pahalampi x x Pariviesti, RR/TR  Mika Kilpinen Mika Kilpinen  KyS:n tapahtumakalenteri
22.8. 18:00 VeVe Lankamalmi x Teema avoin     VeVen tapahtumakalenteri
23.8. 18:00 KyS Heinlahti x x 1:15000, RR/TR  Petri Kotro Jussi Virtanen  KyS:n tapahtumakalenteri
30.8. 18:00 KyS Honkala x x Nuorten Rasticupin radat, RR/TR  Maria Kurhinen Riikka Metsola  KyS:n tapahtumakalenteri
7.9. 18:00 KyS Santalahti x x Rastijahti  Petteri Nikki Kaisa Snell KyS:n tapahtumakalenteri
13.9. 18:00 KyS Kangasmäki x x Yhteislähtö, helppo normaali rata, RR/TR  Timo Väyrynen Timo Kavakko  KyS:n tapahtumakalenteri